Vaikka mitä on taas tapahtunut. Olen muuttanut omaan asuntoon, saanut ajokortin, aloittanut työharjoittelun päiväkodissa ja eilen olin ystäväni kanssa yhden lempiartistini keikalla! Taas pitäisi melkein viikko odottaa, että pääsen oman kullan kainaloon.
Kävin äsken vanhempien luona tulostamassa muutaman paperin (joudun menemään huomenna sossuun, koska kelan ruuhkien takia saan tuet vasta lokakuussa). Tuntuu oudolta käydä siellä, kun ei ole enää omaa huonetta, minne paeta. Vähän haikeakin olo tulee. Mutta toisaalta oon haaveillut omilleni pääsemisestä niin kauan, että en valita!:)
Huomenna alkaa yhteishaku korkeakouluihin, enkä edes tiedä vielä minne hakisin. Vaihtoehtoja on, mutta ei tarkkaa suunnitelmaa. Tahtoisin vaan päästä johonkin kouluun, ettei tuntuisi siltä, että vain jumittaa elämässä paikoillaan.
Tällä hetkellä olen kipeä (taas), joten on kai huomenna soitettava töihin, että jään lepäilemään. Harmi sinänsä, siellä päiväkodissa on ihan mukavaa olla töissä.
Syöminen ja ulkonäkö on alkanut tuntua taas liian tärkeiltä asiolta mun elämässä. Tulee taas niitä itseinhonhetkiä ja tekisi mieli alkaa laihduttaa. 5 kiloa ja olisin tyytyväinen. Olisinko? Tekisi kamalasti mieli katsella thinspo-kuvia ja laskea kaloreita. Vaikka se ei tekisi oloani yhtään paremmaksi. Taisin aloittaa lenkkeilyn liian aikaisin, kun flunssa iski takaisin entistä pahempana...
Tahdon olla kaunis. Tai tuntea oloni kauniiksi. Pretty pretty please :(
En silti tahdo takaisin sille pimeälle tielle, josta olen päässyt jo pois. Täytyy olla vahva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti